Kävelin tänään Hipulle kaksi lyhyttä jälkeä nurmikolle. Tallasin alkuun selkeän alueen ja laitoin nameja, ja kävelin jalat aivan vierekkäin koko matkan. Metrin välein tuli nameja, ja lopuksi makkaraa. Hipulla oli kamala kiire ja jouduin jarruttamaan sitä hihnalla paljon. En tiedä, tajusko se yhtään mistä on kyse. Ehkä tähän olis hyvä hakea neuvoja kokeneemmilta...
Jalka on parantanut hyvin. Hippu on ollut nyt kuusi päivää vähemmällä lenkityksellä, ja sen alkaa huomata. Ollaan tehty vain ihan rauhallisia lenkkejä, korkeintaan puoli tuntia kerrallaan kolmesti päivässä. Sisällä Hippu on aika levottoman oloinen ja vaihtaa makuupaikkaa vähän väliä, ulkona se haluaisi pääasiassa kaahottaa eteenpäin, eli energiaa on kertynyt. Se myös vahtii ikkunasta enemmän kuin yleensä. Oon koittanut käyttää nappulat tehokkaasti ja harjoitella niiden kanssa jotain helppoja juttuja sisällä ajankuluksi, mutta kun ne ei aina kelpaa. Välillä se touhuaminen jää siihen tavallisten päivien määrään, kun en viitsi syöttää kilokaupalla herkkuja, kun sitten ei ruoka maistu. Mutta luulen, että parin päivän sisällä vois taas aloittaa kunnon lenkit. Vielä Hippu nilkuttaa välillä vähän, tai ehkä ei. En osaa sanoa. Ehkä vaan kuvittelen, että se nilkuttaa?
Kävimme Vahdolla, ja Hippu sai samalla ensimmäisen laukausharjoituksen. Olemme kuulleet joskus lenkilläkin ampumista, mutta Hippu ei ole siitä juuri välittänyt vaikka se muuten on vähän tuollainen kuulostelija. Ajattelinkin, että ammunta olisi sille ihan läpihuutojuttu, mutta ei se ihan niin mennyt.
Markuksen isä ampui haulikolla kolme laukausta. Seisoskelimme Hipun kanssa noin 30 metrin päässä. Ensimmäistä paukkua Hippu säpsähti sen verran, että lopetti haistelemisen ja vähän hypähti paikallaan. Mielestäni se oli ok, joten ammuttiin uudestaan. No nyt Hippu sitten pelästyi jo enemmän! Se kuitenkin rauhoittui nopeasti taas haistelemaan ja otettiin vielä yksi pamaus. Se oli selvästi virhe, koska Hippu meni siitä aivan paniikkiin ja säntäili hihnassa eikä sitten enää millään meinannun rauhoittua. Lopetettiin harjoitus siihen ja tein Hipun kanssa hetken töitä pihalla niin että se rentoutui. Tosi kummallista, että se ei pelännyt ensimmäistä laukausta oikeastaan yhtään. Tarkoitus on jatkaa harjoittelua niin, että mennään ampumaradan lähelle lenkille. Siellä on sitten helppo säädellä omaa etäisyyttä äänestä.
Traumaattisten ammuntojen jälkeen käytiin uimassa Samin, Sandin ja Tonin kanssa. Tässä rantavahti ja uimarit:
Hippu käveli aamulla edelleen kolmella jalalla, joten lähdettiin näyttämään tassua lääkärille. Kun päästiin eläinlääkärin pihaan, niin kaikki olikin niin jännittävää, ettei Hippu ontunut ollenkaan! Eläinlääkäri totesikin, ettei tassu taida kovin kipeä olla, kun se välillä unohtuu. Hän katsoi tassua ja totesi, että siihen on varmaankin ampiainen pistänyt ja antoi mukaan kipulääkettä. Hippu kävelee jo paremmin, lääke tietysti varmasti auttaa myös. Se olisi kovasti menossa koko ajan ja näyttää tosi tylsistyneeltä, mutta otetaan nyt rauhallisesti ettei terve tassu rasitu ylimääräisestä kuormasta. Äitini toi Hipulle kaupasta ihanan luun järsittäväksi ja sen parissa aika onkin vierähtänyt hyvin. Pitää yrittää keksiä jotain temppuja opeteltavaksi jos ne vähän auttaisivat tylsyyteen.
Hippu loukkasi tänään jalkansa metsässä. Se paineli ympäriinsä tavalliseen tapaansa ja äkkiä huomasimme sen ontuvan oikeaa etujalkaansa. Ei paljon näyttänyt tahtia haittaavan. Vähän aiemmin se oli vinkaissut ja puri hetken jalkaansa, mutta emme silloin heti huomanneet mitään kummallista.
Jalkaa saa koskea ja taivutella eikä Hippu arista sitä. Kun varpaiden päältä painaa, se vinkaisee välillä. Se ei kuitenkaan astu tassulle lainkaan. Nyt huomasimme, että käpälän päälle on noussut pieni möykky. Onkohan siihen pistänyt joku itikka? Tai ehkä Hippu on astunut johonkin piikkiin. Toivottavasti mikään varvas ei ole murtunut. Ajattelimme katsoa tämän illan, kun Hippu on kuitenkin muuten ihan pirteä. Ellei huomenna helpota, niin sitten mennään lääkärille.
Helteinen viikko on ollut raskas. Meidän perheessä ei auringonpalvojia ole, eikä koirastakaan ole sellaista tullut. Kuumuus on vienyt Hipusta kaikki mehut. Leikkiä ei jaksa kuin hetken kerrallaan, saati keskittyä mihinkään opetteluun - varsinkaan ulkona, sisällä se sentään sujuu jotenkin. Iltapäivän lenkki on jäänyt löysäksi tallusteluksi, ja kunnon lenkki on tehty vasta illalla. Hippu nukkuu paljon ja makaa välillä aivan raatona tuulettimen edessä jalat kattoa kohti.
Tehtiin tällä viikolla lyhyt ilmaisutreeni metsässä. Hippu näyttää muistavan jo hyvin, mistä on kyse - se ei vaan olisi millään viitsinyt juosta ees taas ohjaajan ja maalimiehen väliä, kun oli niin kuuma! Sopii siis arvata, että mun luo tultiin hitaasti lönköttäen ja sitten täyttä höyryä maalimiehelle. Tällä viikolla olen myös opettanut Hippua ryömimään: muutama veto päästään jo hienosti, ja se oppi tosi nopeasti!
Eilen käytiin Ruissalon koirauimarannalla Samin, Sandin ja Tonin kanssa. Hippu kahlaili tapansa mukaan keppien perässä ja pomppi kivillä eikä näyttänyt enää muistavan Raumalla sattunut plumpsahdusta... Tällä kertaa se ei pudonnut veteen, mutta koko koira kastui kuitenkin, kun pikkuinen aalto sattui rantaan juuri kun Hippu meni kepakkoa vedestä hakemaan. Tänään käytiin Vahdon kuopalla kahlailemassa. Hippu kovasti "sukeltaa" eli laittaa kuonon veteen ja puhaltelee ilmakuplia kun koittaa ottaa jotakin pohjasta, mutta ei ui.
Nyt tulimme viikonlopuksi Virttaalle. Lämpöä riittää ja Hippu vaeltelee vähän väliä ympäriinsä ja koittaa etsiä viileää makuupaikkaa. Välillä se viihdyttää itseään jahtaamalla kärpäsiä ja hyökkäämällä niiden kimppuun mitä kummallisimpiin paikkoihin. Toivottavasti ei syöksy yli sohvan selkänojasta...
Forssassa järjestettiin kaikkien rotujen näyttely 3.-4.7.2010. Pihakoirat kuuluvat FCI 2 -ryhmään, johon kuuluvat rodut arvosteltiin lauantaina. Hippu osallistui ensimmäistä kertaa junioriluokkaan. Hippu esiintyi hienosti ja tutkiminenkin sujui hyvin. Tuomari kuitenkin totesi ensimmäiseksi, että koiralla on yksi iso ongelma: se on aivan liian iso!
Tuomarina oli ruotsalainen Eva Liljekvist-Borg, joka arvosteli Hipun näin:
"Bitch that is high legged. Feminine. Could have better ears, darker eyes and heavier muzzle. Good neck. Acceptable back and tail sit. Good angulations in the back, a bit straight in front. Moves a little wide. Acceptable coat and color."
JUN H
Olimme suunnitelleet Hipun seuraavaksi näyttelyksi Turun elonäyttelyä, mutta se jää väliin pelastuskoirakurssin takia. Kasvattaja Miakin oli sitä mieltä, että nyt voisi muutenkin pitää näyttelytaukoa, niin koira saa kehittyä rauhassa. Hippu on varmasti tyytyväinen - tässä sen oma mielipide koko näyttelytouhusta:
Tänään noudatimme aiempaa suunnitelmaa ja kävimme illalla match showssa Kupittaalla valmistautumassa lauantain näyttelyyn. Seurana olivat Sandi ja Toni ja heidän salukinsa Sami. Kävimme Hipun kanssa ilmoittautumisen jälkeen nopeasti katsomassa pöytää ja Toni leikki tuomaria. Vähän jännitti, ihan hyvin meni.
Pääsimme kehään kolmannessa parissa; "vastuksena" oli italianvinttikoira. Vaihtelun vuoksi meillä oli miestuomari, hyvää harjoitusta sekin! Hippu liikkui kehässä aika hyvin ja jaksoi seistäkin paikoillaan ihan mukavasti. Tuomari ei ottanut kaikkia pikkukoiria pöydälle eikä Hippukaan päässyt, mistä olin vähän pettynyt. Hippu antoi kuitenkin hienosti katsoa hampaat jalat tukevasti maanpinnalla. Takapään tutkiminen on sen mielestä kaikkein inhottavinta: nytkin se yritti väistellä, kun tilaa kerran oli ja putoamisvaaraa taas ei. Hippu sai sinisen nauhan emmekä jääneet sitten enää sinisten ryhmäkehään kun tärkein eli käpälöintiharjoitus tuli tehtyä.
Yacatis Å-Happy of Wind, Hippu
* 14.9.2009
narttu
Tietoa Hipusta
Näyttelyt
Hippu KoiraNETissä
Valokuvia
Hippu suosittelee
heinäkuu 2010
- Jälkiä
- Paukkujuttu
- Tassupipi
- Nilkutus
- Pitkä kuuma kesä
- Forssa
- Kenraaliharjoitus
kesäkuu 2010
toukokuu 2010
huhtikuu 2010