- Ihana kesäpäivä
- Ilmaisu
- Juoksutiedote
- Rally-toko
- Pihishaku
- Juhannus
- Harjoituksia
- Milon kanssa
Olimme tänään Raumalla serkkuni tyttären Sannan ja hänen koiransa shetlanninlammaskoira Milon luona. Hippu ja Milo olivat viimeksi nähneet melkein puoli vuotta sitten, kun Milo oli kolmen ja Hippu neljän kuukauden ikäinen. Yhteinen sävel löytyi nopeasti ulkona joten uskallettiin mennä sisällekin. Hippu käyttäytyi todella vieraskoreasti: melkein heti se kävi vääntämässä tortun keskelle Sannan ja Timon olohuoneen karvamattoa - pissahan tietenkin oli jo tullut ulos. Onneksi vatsa on hyvässä kunnossa, ja jäljet oli helppo siivota...
Kävimme koirien kanssa lenkillä läheisellä koirapolulla. Sisällä leikkiminen oli mennyt jo aika hurjaksi, mutta ulkona kumpikin keskittyi sitten vain haistelemiseen. Tai ainakin niin pitkäksi aikaa kunnes saavuttiin järven rantaan. Hippu alkoi onkia keppejä vedestä. Koirat vähän kahlailivat mutta eivät uineet. Mutta sitten Hipulle kävi hassusti, kun se taiteili rantakivellä ja hups vain, pihis putosi veteen. Se koitti tietenkin päästä takaisin samalle jyrkälle kivelle jolta oli pudonnut. No, ei mennyt ihan kuten elokuvissa!
Pulahduksen jälkeen Hipulle tuli tietysti kamala hepulikohtaus kuten aina kun se kastuu. Koirat painelivatkin sitten hetken reipasta kyytiä ympäriinsä. Loppulenkkikin sujui reippaammin ja leikkiminen jaksoi kiinnostaa vähän aikaa. Ilmeisesti ulkona ei kuitenkaan tullut leikittyä tarpeeksi, koska sisällä piti ottaa kunnon painiottelu ennen kuin koirat ryhtyivät lepäilemään. Kiitos Sannalle ja Milolle mukavasta päivästä!
Ei yleensä käydä Hipun kanssa koirapuistoissa, kun sitä ahdistaa sellaiset koirat, jotka ovat vähän turhan innokkaita tutustumaan - ihan ystävällisessä mielessä siis. Tänään kuitenkin päätettiin katsastaa Jyrkkälän koirapuisto, kun sitä kovasti netissä kehuttiin. Puistossa olikin vain kaksi koiraa, ja niiden kanssa kohtaaminen meni hyvin. Koirat eivät oikein leikkineet, Hippu lähinnä tutki nenä maassa uutta ympäristöä eikä välittänyt koirista paljonkaan (kuten aina). Kun toiset lähtivät, odottelimme hetken jos joku vaikka ilmaantuisi paikalle. Kun ketään ei tullut, päätimme tehdä vähän ilmaisutreeniä ajankuluksi. Otettiin viisi toistoa. Hippu näytti muistavan mistä oli kyse. Kaksi ekaa meni hyvin, kolmannen kohdalla se kyllästyi ja piti vähän herätellä ja kaksi viimeistä tuli taas hyvin. Vaikeinta on se, että pitäis malttaa istua selkä maalimieheen päin ja nokka mua kohti. Ilmoittauduin tänään Hipun kanssa Varsinais-Suomen pelastuskoirat ry:n tutustumiskurssille, joka alkaa elokuussa!
Kotona treenattiin Hipun kanssa pöydällä oloa näyttelyitä varten. Miten voi iloinen ja eläväinen koira näyttää niin masentuneelta, kun sen nostaa pöydälle! Hippu siis ei todellakaan nauti pöydällä olosta edes tuttujen kanssa. Edes yleensä niin ihanat herkut eivät oikein kelvanneet. Onneksi se on kuitenkin oppinut sietämään tutkimista hyvin. Pari viikkoa sitten olimme Turun Seudun Kääpiökoirat ry:n näyttelykoulutuksessa. Siellä Hippu oli "tuomarin" kopeloitavana pöydällä kahdesti, ja käyttäytyi tosi hyvin. Torstaina Kupittaalla olisi match show, johon taidamme mennä tekemään kenraaliharjoituksen ennen lauantaina olevaa Forssan näyttelyä - Hipun eka junnuluokka! Ja tänään olen ilmoittanut Hipun myös STRP ry:n Open Showhun Kouvolaan heinäkuun lopussa.
Hippu vietti toiminnantäytyisen juhannuksen. Aatto aloitettiin pitkällä metsälenkillä. Hippu tonki keppejä ja mennä nuuskutteli. Ja sai hepulikohtauksia, kun lauma oli vähän etäällä toisistaan, niin piti juosta pää viidentenä jalkana siinä ees taas. Iltapäivällä mentiin Markuksen isovanhempien mökille. Siellä oli lapsia, joita Hippu vahti tarkasti. Rannassa se vähän kahlaili, mutta ei uinut. Sitten: Voi kauhistus, Markus meni uimaan ja UI AIVAN LIIAN KAUAS! Hippu kitisi ja vinkui laiturin päässä ja hyppäsi sitten veteen kohti kaislikkoa - kuvitteli kai, että siellä jalat yltää pohjaan. Vaan eipä yltäneet, ja niin joutui pieni pihakoira järkyttyneenä pulikoimaan rantaan. Onneksi sen jälkeen pääsi sitten isännän kanssa saunaan. Illalla käytiin vielä naapurissa vähän leikkimässä vanhan labbisherran kanssa. Tai Hippu varasti Kassun pallon ja juoksi ympäriinsä, ja vanhaherra lönkytti ihmeissään perässä...
Lauantaiaamuna suunnattiin kohti minun kummieni mökkiä Urjalaan. Siellä oli tietenkin aivan hurjan kivaa, kun sai tonkia mökin ympärillä olevaa metsää. Otettiin muille näytiksi pari hakua. Hyvin löytyi, ja vieraassa maastossa omat ihmiset kelpasivat kivoiksi maalimiehiksi! Lenkki tehtiin läheiselle leirintäalueelle ostamaan jätskit. Hippu sai tietysti nuolla paperit... Illaksi matkattiin serkkujeni ja veljeni kanssa serkuilleni kotiin, kun mökillä on niukasti yöpymistilaa. Sunnuntaina tultiin vielä mökille juoksentelemaan, pelaamaan mölkkyä ja syömään. Kotimatka tehtiin Virttaan kautta, ja Turussa olikin sitten väsynyt koira!
Kesäkuun pihakoirien hakutreenit pidettiin Oripäässä. Hipun kanssa tehtiin tällä kertaa ilmaisutreeni metsätiellä. Maalimies vei Hipun hihnan kanssa parinkymmenen metrin päähän ja päästi siellä irti. Minä kutsuin koiran luokse, pyysin eteen istumaan ja sitten juostiin kilpaa näytölle maalimiehen luokse.
Eka kerta meni ihan plörinäksi. Hippua ei työt paljon kiinnostaneet ja se lähti juoksentelemaan ympäriinsä. Koitettiin uudestaan ja sujui jo paremmin. Pari kertaa Hippu lähti nuuskuttelemaan omiaan. Se oppi nopeasti, että saadakseen maalimieheltä palkan on ensin tultava mun luokse ja sitten kovaa kyytiä takaisin maalimiehelle. Ei vaan olisi millään malttanut istua siinä välissä! Lopuksi saatiin jo pari ihan hyvin onnistunutta kuviota. Tätä pitää nyt tehdä sitten paljon, että ilmaisusta tulee Hipulle mahdollisimman selvä.
Ihan viimeksi Hippu sai vielä etsiä yhden ukon metsästä. Lähetin tieltä etsimään ja Hippu lähti innokkaasti. Maalimies löytyikin nopeasti, melko helposta paikasta tien vieressä olevasta notkosta. Hyvä Hippu!
Kertomaan tulossa
Saaks mennä jo? Saaks?!
Kilpaa maalimiehelle
P.S. Ollaan oltu Hipun kanssa kaksi kertaa lapsenvahtina Jaanalla. Hippu on tosi hienosti lasten kanssa, käyttäytyy rauhallisesti ja on ystävällinen. Tulee toimeen jopa alle 10 kuisen ipanan kanssa!
Olimme Hipun kanssa Varsinais-Suomen pihakoirien ja Villakoirakerhon paikallisosaston järjestämässä illanvietossa Rymättylässä. Illan teemana oli rally-toko. Kouluttamassa meitä oli Mia Tikkanen.
Kouluttaja esitteli meille ensin erilaisia rally-tokoon kuuluvia liikkeitä ja kokeilimme niitä koirien kanssa omilla paikoilla. Hippu ei ihan jaksanut keskittyä koko aikaa, varsinkin kun huomasi, että Vanda tulikin jostain viereen! Mutta saatiin kuitenkin kokeiltua kaikkia tehtäviä ja ne menivät ihan hyvin. Sitten tutustuimme pihalla olevaan rally-toko-rataan ilman koiria. Rally-tokossa siis tehdään erilaisia liikkeitä tietyssä järjestyksessä vähän samaan tapaan kuin tokossa, mutta tässä lajissa koiralle saa (ja pitää) höpöttää niin paljon kuin ehtii eikä tarvitse huolehtia esim. kaksoiskäskyistä. Tärkeintä on, että liikkeet suoritetaan iloisesti yhdessä. (Lisää rally-tokosta)
Lopuksi kokeilimme rataa koirien kanssa. Liikkeet meni Hipun kanssa ihan hyvin, mutta siirtymisissä kyltiltä toiselle en oikein saanut kontaktia pidettyä, vaan Hippy singahti haistelemaan jotain kun iloisesti kehotin sitä lähtemään liikkeelle. Tämä oli kiva laji, kun liikkeiden suorittaminen ei ole niin jäykkää eivätkä ainakaan nämä meidän oppimamme liikkeet olleet kovin pitkäkestoisia, niin että kärsimättömämpikin koira jaksaa ne hyvin tehdä.
Hipun verinen vuoto näyttäis tän päivän aikana loppuneen. Nyt oli yhdestoista vuotopäivä. Aika pitkän vuodon neiti siis teki. Mutta ilmeisesti ens viikolla päästäis sitten jo taas koirallisena koirailemaan!
Sunnuntaina oltiin Virttaalla. Saimme äitini avuksi takapihalle maalimiehen ilmaisun opetteluun. Anna neuvoi mulle viikolla pihakoirakoulussa, miten voidaan alkaa opetella ilmaisua ennen seuraavia hakutreenejä. Hippu oli pitkässä liinassa, ja äiti käveli sen kanssa aina pihan toiselle puolelle ja meni kyykkyyn maahan. Hippu harhaili aikansa ympäriinsä ja palasi sitten mun luo. Pyysin sitä eteeni istumaan, palkkasin siitä ja sitten juostiin kovaa vauhtia äidin luo, joka sitten palkkasi maalimiehen näyttämisestä. Hippu tajusi idean ihan hyvin, pari kertaa se jopa istui käskemättä mun eteen. Pihalla oli vaan niin kauheesti vastustamattomia hajuja, ettei se olis koko aikaa oikein malttanut keskittyä. Otettiin ehkä kymmenen toistoa, toivottavasti niistä jäi jotain mieleen.
Hipulla on välillä sellanen tapa, että se peruuttaa pari askelta ennen kuin istuu. Ei aina, mutta joskus. En oo vielä keksinyt mistä se johtuu, mutta harjoteltiin sitten vielä myöhemmin sitä että se istuis mahdollisimman lähelle mun varpaita suoraan eteen. Sitä tuntuu olevan kauheen vaikea korjata, kun se ei peruuta joka kerta. Koitin palkata vaan niistä kerroista, kun se ei peruuta ja istuu tosi lähellä mua, mutta siinä se meinas turhautua kun palkkausta tuli aika vähän. Yks syy peruuttamiseen tai kauas istumiseen on kai se, että sit kun se katsoo mua, niin ei tarvii taivuttaa niskaa niin paljon kun istuu vähän kauempana. Ehkä se auttais, jos opettaisin sitä kyykyssä...?
Ensimmäisen ilmaisuharjoituksen kunniaksi leikittiin vähän palloleikkejä. Lisää kuvia on valokuva-albumissa.
Vietettiin Hipun kanssa ihanan lämmintä kesäpäivää rennosti Vahdolla. Lähdettiin metsään leikkimään piilosta, mutta ihan lenkin aluksi poikettiin sittenkin rantaan. Hippu uskaltaa hienosti kahlailla ja laittaa nenänkin veteen, mutta vielä se ei ole uskaltautunut irrottamaan jalkojaan pohjasta.
Toi pitkä liina on nyt juoksun aikana ollut tosi hyvä, kun ei olla pidetty Hippua yhtään irti ettei vaan ota hatkoja. Ainoastaan Hetta, Vandan, Pipsan ja Ransun kanssa leikkiessä on ollut irti, kun silloin on niin paljon puuhaa ettei ehdi mihinkään lähteä.
Haut meni ihan hyvin, Hippu löysi meidät nopeasti kun vuorotellen käytiin piilossa. Taidettiin olla vaan jo ihan liian tylsiä ja tuttuja maalimiehiä, kun se vaan kävi tökkäämässä ja löysi saman tien jotain mielenkiintoisempaa haisteltavaa eikä palkkakaan oikein kiinnostanut. Juoksukin varmaan vaikuttaa asiaan.
Kun nyt juoksun aikana ei voi käydä missään treeneissä, niin päätimme esitellä Hipulle vähän Turun keskustaa, kun emme saaneet aikaiseksi sitä sinne ihan pentuna viedä. Menimme bussilla. Hippu on ollut linja-autossa kerran aiemmin, kun menin sen kanssa kahdestaan Virttaalle, mutta tämä oli nyt eka kerta kaupungin bussissa. Vähän taisi jännittää, mutta ei se mitenkään pelokas ollut.
Keskustassa odottelimme Hipun kanssa liikkeiden ulkopuolella, kun Markus hoiti asioita. Se katseli ihmisiä uteliaasti, mutta ei näyttänyt pelkäävän yhtään. Yllätyin vähän siitä, miten hyvin se käyttäytyi keskustassakin hihnassa. Se kulki kiltisti vierellä eikä yrittänyt päästä tervehtimään kaikki vastaantulijoita, vaikka ihmisiä vilisi ympärillä tosi paljon. Tosi hyvä Hippu! Bussimatkalla kotiin se otti jo niin rennosti, että makoili bussin lattialla.
Yacatis Å-Happy of Wind, Hippu
* 14.9.2009
narttu
Tietoa Hipusta
Näyttelyt
Hippu KoiraNETissä
Valokuvia
Hippu suosittelee
elokuu 2010
- Hallintakoe
- Verijälki
- Kaffen kanssa
- Keskittymiskyky
- Sienet ulkona
- Raunioalkeet
- Hajuerottelu
- Maastoalkeet
- Kurssi jatkuu
- Kanttarellikurssi
- Tyhmä emäntä
- Match show
- Laatuaikaa
heinäkuu 2010
kesäkuu 2010
toukokuu 2010
huhtikuu 2010